Strukturoitu sijoitusväline (SIV) on pankkien ulkopuolinen rahoitusyksikkö, joka on perustettu ostamaan sijoituksia, joiden tarkoituksena on hyötyä lyhytaikaisten ja pitkäaikaisten velkojen korkojen erotuksesta - luottolimiitistä. Pitkäaikaiset velkasijoitukset sisältävät usein strukturoituja rahoitustuotteita, kuten omaisuusvakuudellisia arvopapereita Markkinakelpoiset arvopaperit Markkinakelpoiset arvopaperit ovat rajoittamattomia lyhytaikaisia rahoitusinstrumentteja, jotka lasketaan liikkeeseen joko oman pääoman ehtoisiin arvopapereihin tai julkisesti noteeratun yrityksen velkapapereihin. Liikkeeseenlaskijayritys luo nämä välineet nimenomaan tarkoitukseen kerätä varoja liiketoiminnan ja laajentumisen edelleen rahoittamiseksi. (ABS), kiinnitysvakuudelliset arvopaperit (MBS) ja luottokorttien arvopaperistamiset. Tästä syystä nimi, strukturoitu sijoitusväline. Investoinnit rahoitetaan SIV: n liikkeeseen laskemalla yritystodistuksia ja käyttämällä näin hankittua pääomaa pitkäaikaisten velkapapereiden ostamiseen, jotka maksavat korkeamman tuoton kuin SIV: n liikkeeseen laskemat yritystodistukset. Yritystodistuksia koskevia velvoitteita jatketaan jatkuvasti, jotta yhteisön ei tarvitse purkaa pitkäaikaisia sijoituksiaan ennen maturiteettia. SIV: itä kutsutaan myös putkiksi, koska ne luovat pysyvän kanavan investointien pääomalle.
SIV: itä hoitaa ammattimainen sijoitushallintaryhmä, ja niitä säännellään vähemmän kuin muita sijoituspoolisijoituksia, osittain siksi, että ne perustetaan tyypillisesti offshore-yhtiöiksi nimenomaan pankkien ja muiden rahoituslaitosten sääntelyn välttämiseksi. SIV: ien avulla hallinnoiva sijoitusryhmä voi ansaita korkeamman sijoitetun pääoman tuottoa hyödyntämällä sijoituksia tavalla, jota pankit eivät voi hallituksen asettamien pääomavaatimusten vuoksi. Ennen vuoden 2008 finanssikriisiä pankit pitivät SIV: itä taseen ulkopuolisina varoina.
Strukturoitujen sijoitusvälineiden historia
Nicholas Sossidis ja Stephen Partridge loivat ensimmäisen strukturoidun sijoitusvälineen Citigroupiin vuonna 1988. Molemmat Lontoon pankkiirit perustivat Alpha Finance Corp: n ja Beta Finance Corp: n vastauksena rahamarkkinoiden epävakauteen tuolloin. Sijoittajat olivat tyytymättömiä rahamarkkinoiden arvaamattomaan tuottoon ja etsivät vakaata ajoneuvoa, joka tuottaisi vakaamman tuoton sijoituksilleen. Alpha Finance tarjosi enimmäisomavaraisuuden, joka oli viisinkertainen pääomaansa, ja jokainen omaisuus vaati 20% pääomasta, kun taas Beta Finance tarjosi enimmäisvivutuksen, joka oli 10 kertaa pääoma, vipuvaikutuksella varojensa riskipainotusten perusteella. Kahden Citigroup SIV: n edelläkävijät lähtivät myöhemmin pankista perustamaan oman varainhoitoyrityksensä Gordian Knotin Mayfairiin Lontooseen.
Myöhemmät SIV: t nostivat vipuvaikutuksensa 20 ja 50 kertaa, ja SIV: ien määrä tarttui nopeasti. Vuoteen 2004 mennessä oli 18 SIV: ää, joiden arvo oli 147 miljardia dollaria. Vuonna 2007 Moody's Investors Service luokitti 36 SIV: ää arvoltaan 395 miljardia dollaria. Kun vuoden 2008 finanssikriisi kuitenkin puhkesi, suurin osa SIV: istä joko uudistettiin tai joutui ahdistuneeksi ja epäonnistui, koska he investoivat voimakkaasti subprime-asuntolainan takaamiin arvopapereihin. Monet sijoittajat jäivät tietämättä, koska SIVS: stä ja varoihin, joihin he olivat sijoittaneet, tiedettiin vähän. Vuoden 2008 loppupuolella yksikään SIVS ei ollut toiminnassa.
Strukturoitu sijoitusväline (SIV) vs. erikoiskäyttöinen ajoneuvo (SPV)
Strukturoitu sijoitusväline (SIV) on erityistarkoitusyhtiö, joka ansaitsee voittoa pitkäaikaisten arvopapereiden ja lyhytaikaisten velkojen korkoerosta. Erityiskäyttöön tarkoitettu yritys (SPV) puolestaan viittaa laajaan sijoitusvälineiden luokkaan, jotka voidaan luokitella taseen tai taseen ulkopuolisiksi eriksi. SPV on luotu tiettyä tarkoitusta varten, ja yritykset käyttävät sitä eristääkseen alkuperäisen yrityksen taloudellisista riskeistä. Suurin osa SPV: stä perustetaan orpoyrityksiin tallettamalla omaisuutta trustiin ja palkkaamalla järjestelmänvalvoja tarjoamaan ammattimaista johtamista ja varmistamaan, että emoyritykseen ei ole suoraa taloudellista yhteyttä.
SIV: it rahoitetaan nimenomaan liikkeeseen laskemalla yritystodistuksia, mutta SPV: itä voidaan rahoittaa monin eri tavoin, mukaan lukien osakkeiden ja pitkäaikaisten joukkovelkakirjojen liikkeeseenlasku. Sekä SIVS että SPV rekisteröidään yleisesti offshore-yhtiöiksi välttääkseen korkeampien verojen maksamisen emoyritysten kotimaassa ja tiukkojen varainhoitosääntöjen välttämiseksi.
Liittyvät lukemat
- Sijoittaminen: Aloittelijan opas Sijoittaminen: Aloittelijan opas Talouden sijoittaminen aloittelijoille -opas opettaa sinulle sijoittamisen perusteet ja miten pääset alkuun. Tutustu erilaisiin kaupankäynnin strategioihin ja tekniikoihin sekä eri rahoitusmarkkinoihin, joihin voit sijoittaa.
- Investointipankkitoiminta IBD - Investment Banking Division IBD on lyhenne sanoista Investment Banking Division koko investointipankissa. IBD on vastuussa yhteistyöstä yritysten, instituutioiden ja hallitusten kanssa pääoman hankinnassa (pääoma-, velka- ja hybridimarkkinoilla) sekä fuusioiden ja yritysostojen toteuttamisessa
- Pääoman allokointirivi ja optimaalinen salkun pääoman allokointilinja (CAL) ja optimaalinen salkku Vaiheittainen opas salkun raja- ja pääomarahoituslinjan (CAL) rakentamiseen. Pääoman allokointilinja (CAL) on rivi, joka kuvaa graafisesti riskialttiiden omaisuuserien riski-hyöty-profiilia ja jota voidaan käyttää optimaalisen salkun löytämiseen.
- Pitkät ja lyhyet positiot Pitkät ja lyhyet positiot Sijoittamisessa pitkät ja lyhyet positiot edustavat sijoittajien suunnattuja vetoja siitä, että arvopaperi joko nousee (kun pitkä) tai alas (kun lyhyt). Varojen kaupassa sijoittaja voi ottaa kahden tyyppisiä positioita: pitkiä ja lyhyitä. Sijoittaja voi joko ostaa omaisuuden (menee pitkään) tai myydä sen (menee lyhyeksi).
