Tuotos- / panosbudjetti tunnetaan myös suorituskykybudjetina. Se on eräänlainen budjetti, joka heijastaa sekä rahoitustasoa (panosta) että odotettua tuottoa organisaation jokaisesta yksiköstä Organisaatiotyypit Tässä erityyppisiä organisaatioita käsittelevässä artikkelissa tutkitaan erilaisia luokkia, joihin organisaatiorakenteet voivat kuulua. Organisaatiorakenteet. Hallitukset käyttävät usein tuotos- / panosbudjetointimenetelmää veronmaksajien varojen (panos) sekä osavaltion ja liittohallituksen tarjoamien palvelujen tuotoksen välisen suhteen osoittamiseen. Siinä keskitytään pääasiassa odotettuihin tuloksiin eikä rahoitustasoon, mikä johtaa resurssien optimaaliseen käyttöön sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.
Yhteenveto
- Tuotos- / panosbudjetointia kutsutaan myös tulosbudjetoinniksi.
- Siihen sisältyy kustannus- ja tuloarvioiden valmistelu organisaation yksiköiden tai osastojen tuottavuuden perusteella.
- Tuotos- / panosbudjetointia käyttävät pääasiassa hallitukset ja voittoa tavoittelemattomat organisaatiot, koska ne ovat vastuussa veronmaksajille ja lahjoittajille.
Kuinka tuotos- / panosbudjetti muotoillaan
Tuotos / panosbudjetti laaditaan perustuen johdon arvioon organisaation eri yksiköiden suorituskyvystä. Korkeimman kannattavuuden tai tuloksen tuottaville yksiköille osoitetaan suurempi osuus budjetista, kun taas loppuyksiköille varataan vähemmän panoksia. Tällä resurssien jakomenetelmällä pyritään optimaalisesti hyödyntämään niukkoja resursseja, kuten asiantuntemusta, taloutta ja tuottavan ajan käyttöä.
Jotta tuotos- / panosbudjetti olisi tehokas, organisaation on jatkuvasti arvioitava budjetin suorituskykyä ja henkilöstön tuottavuutta jokaisella tilikaudella. Varainhoitovuosi (FY) on 12 kuukauden tai 52 viikon jakso. aika, jonka hallitukset ja yritykset käyttävät kirjanpitotarkoituksiin vuosikertomusten laatimiseksi. Tilikausi (FY) ei välttämättä seuraa kalenterivuotta. Se voi olla ajanjakso, kuten 1. lokakuuta 2009 - 30. syyskuuta 2010.. Tämä auttaa johtoa tuntemaan organisaation jokaisen yksikön saavuttamat tulokset ja määrittämään niiden toiminnan. Hallituksen yksiköt käyttävät tuloksia perustellakseen eritasoisen rahoituksen kohdentamisen kullekin yksikölle. Koska hallitus luottaa toimintansa rahoittamiseen veronmaksajien rahoilla, sen on varmistettava, että sillä on tarkat tiedot kaikkien osastojen tai hankkeiden tuloksista.
Tuotos- / panosbudjetointiprosessi
1. Aseta tavoitteet
Ensimmäinen vaihe tuotos- / panosbudjetin muotoilussa on laatia luettelo tavoitteista, jotka organisaatio aikoo saavuttaa seuraavalla tilikaudella. Esimerkiksi valtion terveysosasto voi asettaa tavoitteeksi saavuttaa 95 prosentin terveydenhuollon kattavuus ensi vuonna. Tavoitteiden tulisi olla selkeitä. Ne tulisi ilmoittaa selvästi työntekijöille, jotka ovat vastuussa tavoitteiden onnistuneesta toteuttamisesta.
2. Tunnista projektit tai yksiköt tavoitteiden saavuttamiseksi
Kun tavoitteet on tunnistettu, seuraava vaihe on tunnistaa ohjelmat, projektit tai yksiköt tavoitteiden toteuttamiseksi. Osaston tulee varmistaa tarvittavat resurssit, kuten talous, infrastruktuuri ja asiantuntemus asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Käyttämällä yllä olevaa terveydenhuollon kattavuutta koskevaa esimerkkiä hallitus voi asettaa tavoitteen 95 prosentin terveydenhuollon kattavuuden toteuttamisesta yhdelle terveysosaston ohjelmista. Yksiköllä tulisi olla positiivinen kokemus hallituksen direktiivien onnistuneesta täytäntöönpanosta terveydenhuollon alalla. Sen pitäisi pystyä saamaan riittävästi rahoitusta, henkilöstöä ja muita resursseja, joita tarvitaan kansalaisten liittymiseen kansalliseen terveydenhoito-ohjelmaan.
3. Kehitä suorituskykykriteerit
Johdon tulisi kehittää kriteerit, joiden perusteella ohjelman tai yksiköiden suorituskykyä arvioidaan. Kriteerit voivat olla työtuntien lukumäärä, ohjelmaan ilmoittautumisten määrä tai tiettyjen suorituskykytavoitteiden saavuttaminen. Työvoiman suorituskykyindikaattorit Kuinka voimme seurata työvoimaa? Hallitukset ja taloustieteilijät viittaavat yleensä kolmeen keskeiseen suorituskykyindikaattoriin arvioidakseen maan työvoiman vahvuutta. Esimerkiksi terveydenhuollon 95 prosentin kattavuuden onnistumista voidaan arvioida ohjelmaan ilmoittautuneiden kansalaisten lukumäärän perusteella.
4. Valmistele kustakin projektista rahoitussuunnitelmat
Seuraava vaihe on laatia rahoitussuunnitelmat kullekin ohjelmalle tai yksikölle. Jos kyseessä on useita ohjelmia tai yksiköitä, johdon tulisi jakaa varat kunkin projektin kannattavuus- tai resurssitarpeiden mukaan. Yksikölle, jonka odotetaan tuottavan suurimmat tulokset, tulisi kohdistaa suurempi osuus budjetista verrattuna muihin yksiköihin, jotka tuottavat keskitason tai matalan tuloksen. Määrärahat tulisi sitten laskea yhteen, jotta saat organisaation kokonaisbudjetin.
5. Arvioi kunkin projektin suorituskyky suhteessa budjetoituun
Organisaation tulisi suorittaa säännöllisiä arviointeja jokaisen yksikön tai ohjelman suorituskyvystä sen selvittämiseksi, kuinka hyvin ne suoriutuvat budjetoituun suoritukseen nähden. Johdon tulisi laatia systemaattinen lähestymistapa arviointia varten, jotta arvioinnit pysyisivät yhtenäisinä jaksolta toiselle. Suorituskykyä arvioidaan johdon kullekin organisaatioyksikölle tai ohjelmalle kehittämien kriteerien perusteella.
6. Oikeat poikkeamat
Arvioinnit osoittavat yksiköt, jotka ovat etenemässä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, sekä jäljessä olevat yksiköt. Hyvin suoriutuvia yksiköitä tulisi kiittää hyvästä suorituksestaan, kun taas yksiköt, jotka saavuttavat asetettuja tavoitteita hitaasti, tulisi tarkistaa ja ehdottaa korjaavia toimia. Johto voi tunnistaa suorituskykyä hidastavat tekijät ja ehdottaa tapoja ratkaista ongelmat ja palauttaa normaali suorituskyky.
Hyödyt tuotoksen / panoksen budjetoinnista
Seuraavassa on joitain tuotos- / panosbudjetin etuja:
1. Parempi vastuuvelvollisuus
Julkisyhteisöt luottavat veronmaksajien rahoihin rahoittamaan toimintaansa, mikä tarkoittaa, että heidän on osoitettava, kuinka rahat käytetään. Tällainen vastuuntunto saa työntekijät vastuuseen määrittelemällä tietyn tavoitteen sen tärkeyden ja sille osoitetun rahamäärän perusteella. Veronmaksajat ovat kiinnostuneita tietämään, onko heidän varojaan käytetty oikein; hallituksen yksikön on julkistettava tulokset.
2. Parempi suorituskyky
Tuotos / panosbudjetti kohdistaa suuremman osan varoista osastoille tai projekteille, joilla on korkeimmat tulokset edellisen vuoden tuloksen perusteella. Harjoittelu voi motivoida osastoja parantamaan jatkuvasti suorituskykyään, kun taas korkeimmat tulokset tekevät kovasti töitä säilyttääkseen ylin asemansa. Tämän seurauksena organisaatio kokee operatiivisen tehokkuuden jaksosta toiseen.
Haittoja tuotoksen / panoksen budjetoinnille
1. Helppo käsitellä
Suorituskykybudjettia on helppo käsitellä, ja työntekijät voivat käsitellä tietoja saavuttaakseen johdon odottamat tavoitteet. Tämä voi vaikuttaa tietyille osastoille osoitettujen varojen määrään, koska kukin osasto kilpailee ylittämään toisensa. Organisaatioiden tulisi ottaa käyttöön vahvat sisäisen valvonnan järjestelmät estääkseen henkilöstön manipuloimaan tietoja.
Lisää resursseja
Finance on maailmanlaajuisen finanssimallinnus- ja arvostusanalyytikon (FMVA) ™ virallinen toimittaja. FMVA®-sertifiointi . Voit jatkaa urasi etenemistä alla olevista lisärahoitusresursseista:
- Alhaalta ylöspäin suuntautuva budjetointi Alhaalta ylöspäin suuntautuva budjetointi Alhaalta ylöspäin suuntautuva budjetointi on budjetointimenetelmä, joka alkaa osastotasolta ja siirtyy ylimmälle tasolle. Organisaation jokaisen osaston on laadittava luettelo tarvitsemistaan asioista, seuraavalla tilikaudella suunniteltavista projekteista ja kustannusarvioista. Kaikkien osastojen arviot lasketaan yhteen, jotta saadaan yrityksen koko budjetti.
- Investoinnit Investoinnit Investoinneilla tarkoitetaan varoja, joita yritys käyttää pitkäaikaisten varojen ostamiseen, parantamiseen tai ylläpitoon yrityksen tehokkuuden tai kapasiteetin parantamiseksi. Pitkäaikaiset varat ovat yleensä fyysisiä ja niiden taloudellinen vaikutusaika on useampi kuin yksi tilikausi.
- Neuvoteltu budjetointi Neuvoteltu budjetointi Neuvoteltu budjetointi on budjetointiprosessi, jossa yhdistyvät sekä ylhäältä alas että alhaalta ylöspäin. Neuvoteltu budjetointiprosessi ei pakota budjetin valmisteluprosessia yhdelle tasolle, vaan pikemminkin sallii vastuun jakamisen esimiehille ja alaisille.
- Budjettityypit Budjettityypit Yritykset käyttävät neljää yleistä budjetointityyppiä: (1) inkrementaalinen, (2) toimintoperusteinen, (3) arvoehdotus ja (4) nollaan perustuva.
