Bruttokansantuote (BKT) on maan asukkaiden ja yritysten tuottamien kaikkien tavaroiden ja palvelujen arvon mitta. Siinä arvioidaan maan asukkaiden valmistamien lopputuotteiden ja palvelujen arvo tuotantopaikasta riippumatta.
BKT lasketaan lisäämällä henkilökohtaiset kulutusmenot, julkiset menot finanssipolitiikka finanssipolitiikka viittaa hallituksen budjettipolitiikkaan, johon hallitus manipuloi menotasoaan ja verokantoja taloudessa. Hallitus käyttää näitä kahta työkalua talouden seuraamiseen ja vaikuttamiseen. Se on rahapolitiikan sisarystrategia. , yksityiset kotimaiset investoinnit, nettovienti ja kaikki tuotot Nettotuotot Nettotuotot ovat avainerä paitsi tuloslaskelmassa myös kaikissa kolmessa ydintilinpäätöksessä. Vaikka tulos saavutetaan tuloslaskelmassa, nettotulosta käytetään myös sekä taseessa että kassavirtalaskelmassa. ulkomailla asuvien ansaitsemat tulot, josta on vähennetty ulkomaalaisten asukkaiden kotitaloudessa ansaitsemat tulot. Komentotalous Suurin osa taloudellisesta toiminnasta ympäri maailmaa tapahtuu alueella, joka vaihtelee puhtaasta vapaasta markkinataloudesta äärimmäiseen komentotalouteen. Komentotalous on eräänlainen järjestelmä, jossa hallituksella on päärooli maassa tuotettujen tuotteiden ja palvelujen suunnittelussa ja sääntelyssä. . Nettovienti lasketaan vähentämällä tuonnin arvo maan viennin arvosta.
Toisin kuin bruttokansantuote (BKT) BKT-kaava BKT-kaava koostuu kulutuksesta, valtion menoista, investoinneista ja nettoviennistä. Jaamme BKT-kaavan vaiheisiin tässä oppaassa. Bruttokansantuote (BKT) on kaikkien maassa tietyn ajanjakson aikana tuotettujen lopullisten taloudellisten hyödykkeiden ja palvelujen rahallinen arvo paikallisessa valuutassa. , jossa tavaroiden ja palvelujen arvo otetaan huomioon tuotannon maantieteellinen sijainti, bruttokansantuote arvioi tavaroiden ja palvelujen arvon omistuspaikan perusteella. Se on yhtä suuri kuin maan bruttokansantuotteen arvo, johon lisätään asukkaiden ulkomaisista investoinneista saamat tulot, josta on vähennetty ulkomaalaisten asukkaiden maassa ansaitsemat tulot. BKTL sulkee pois välituotteiden arvon kaksinkertaisen laskennan mahdollisuuksien poistamiseksi, koska nämä merkinnät sisältyvät lopputuotteiden ja palvelujen arvoon.
Kuinka lasketaan bruttokansantuote?
Virallinen kaava BKTL: n laskemiseksi on seuraava:
Y = C + I + G + X + Z
Missä:
- C - Kulutusmenot
- Minä - Sijoitus
- G - Julkiset menot
- X - Nettovienti (tuonnin arvo miinus viennin arvo)
- Z - Nettotuotto (Nettotuotto ulkomailta miinus nettotulovirta ulkomaille)
Vaihtoehtoisesti bruttokansantuote voidaan laskea myös seuraavasti:
BKT = BKT + nettotulovirta ulkomailta - nettotulovirta ulkomaille
Missä:
BKT = kulutus + investoinnit + julkiset menot + vienti - tuonti
Bruttokansantuote ottaa huomioon aineellisten hyödykkeiden, kuten ajoneuvojen, maataloustuotteiden, koneiden jne., Valmistuksen sekä palvelujen tarjoamisen, kuten terveydenhuollon, yrityskonsultoinnin ja koulutuksen. BKTL sisältää myös verot ja poistot. Tavaroiden valmistuksessa käytettyjen palvelujen kustannuksia ei lasketa itsenäisesti, koska ne sisältyvät lopputuotteiden kustannuksiin.
Vuosittaisia vertailuja varten bruttokansantuotetta on mukautettava inflaation mukaan todellisen BKTL: n tuottamiseksi. Myös maiden vertailuissa BKTL ilmoitetaan asukasta kohden. BKTL: n laskennassa on kaksinkertaisen kansalaisuuden huomioon ottamiseen liittyviä komplikaatioita. Jos tuottajalla tai valmistajalla on kansalaisuus kahdessa maassa, molemmat maat ottavat huomioon hänen tuottavansa tuotannon, mikä johtaa kaksinkertaiseen laskentaan.
BKTL: n merkitys
Päättäjät luottavat bruttokansantuotteeseen yhtenä tärkeistä taloudellisista indikaattoreista. BKT tuottaa tärkeitä tietoja valmistuksesta, säästöistä, investoinneista, työllisyydestä, suurten yritysten tuotannosta ja muista taloudellisista muuttujista. Poliittiset päättäjät käyttävät tätä tietoa valmistellessaan toimintapapereita, joita lainsäätäjät käyttävät lakien laatimiseen. Taloustieteilijät luottavat BKTL-tietoihin kansallisten ongelmien, kuten inflaation ja köyhyyden, ratkaisemiseksi.
Kun lasketaan maan asukkaiden ansaitseman tulotason sijainnista riippumatta, BKTL: sta tulee luotettavampi indikaattori kuin BKT. Globalisoituneessa taloudessa yksilöillä on monia mahdollisuuksia ansaita tuloja sekä kotimaisista että ulkomaisista lähteistä. Kun mitataan tällaista laajaa tietoa, BKTL antaa tietoja, joita muut tuottavuusmittaukset eivät sisällä. Jos maan asukkaat rajoitettaisiin kotimaisiin tulolähteisiin, BKTL olisi yhtä suuri kuin BKT, ja se olisi vähemmän arvokas hallitukselle ja päättäjille.
BKTL: n toimittamat tiedot auttavat myös maksutaseen analysoinnissa. Maksutaseen määrää maan ulkomaille suuntautuvan viennin ja tuotujen tuotteiden ja palvelujen arvon välinen ero. Maksutaseen alijäämä tarkoittaa, että maa tuo enemmän tavaroita ja palveluita kuin viennin arvo. Maksutaseen ylijäämä tarkoittaa, että maan viennin arvo on korkeampi kuin tuonnin.
BKT suhteessa BKT: hen
Sekä bruttokansantuote (BKT) että bruttokansantuote (BKT) mittaavat taloudessa tuotettujen tuotteiden ja palvelujen markkina-arvoa. Termit eroavat toisistaan talouden muodon suhteen, sillä BKT mittaa kotimaisen tuotannon tasoa, kun taas BKTL mittaa maan asukkaiden tuotannon tasoa heidän sijainnistaan riippumatta. Ero johtuu siitä, että saattaa olla monia kotimaisia yrityksiä, jotka tuottavat tavaroita muulle maailmalle, ja saattaa olla ulkomaisessa omistuksessa olevia yrityksiä, jotka tuottavat tuotteita maassa. Jos kotimaisten yritysten merentakaisissa maissa ansaitsemat tulot ylittävät ulkomaisten yritysten ansaitsemat tulot maassa, BKTL on korkeampi kuin BKT. Esimerkiksi Yhdysvaltojen bruttokansantuote on 250 miljardia dollaria korkeampi kuin sen BKT, koska Yhdysvaltojen kansalaiset tuottavat paljon ulkomaisia maita.
Useimmat maat ympäri maailmaa käyttävät BKT: tä mittaamaan maansa taloudellista toimintaa. Yhdysvallat käytti bruttokansantuotetta taloudellisen toiminnan ensisijaisena mittarina vuoteen 1991, jolloin se otti käyttöön BKT: n. Muutoksia tehdessään Bureau of Economic Analysis (BEA) havaitsi, että BKT oli mukavampi taloudellinen indikaattori Yhdysvaltojen koko taloudellisesta toiminnasta.
BKTL on hyödyllinen taloudellinen indikaattori, erityisesti mitattaessa maan kansainvälisen kaupan tuloja. Molemmat taloudelliset indikaattorit on otettava huomioon arvioitaessa maan taloudellista nettovarallisuutta saadaksesi tarkan taloudellisen aseman.
Bruttokansantulo (BKTL)
Bruttokansantuotteen sijaan bruttokansantuloa (BKTL) käyttävät suuret instituutiot, kuten Euroopan unioni (EU), Maailmanpankki ja Inhimillisen kehityksen indeksi (HDI). Se määritellään BKT: ksi plus ulkomailta saadut nettotulot plus ulkomailta saatavat nettoverot ja tuet. BKTL mittaa tuloja, jotka maan asukkaat saavat koti- ja ulkomaankaupasta. Vaikka sekä BKTL että BKTL ovat tarkoitukseltaan samanlaisia, BKTL: ta pidetään parempana tulojen mittarina kuin tuotantoa.
Liittyvät lukemat
Finance tarjoaa Financial Modeling & Valuation Analyst (FMVA) ™ FMVA® -sertifikaatin. Liity 350 600+ opiskelijaan, jotka työskentelevät yrityksissä, kuten Amazon, J.P.Morgan ja Ferrari -sertifikaattiohjelmassa, niille, jotka haluavat viedä uransa seuraavalle tasolle. Seuraavat rahoitusresurssit ovat hyödyllisiä oppimisen jatkamiseksi ja urasi edistämiseksi:
- Markkinatalous Markkinatalous Markkinatalous määritellään järjestelmäksi, jossa tavaroiden ja palvelujen tuotanto asetetaan markkinoiden muuttuvien toiveiden ja kykyjen mukaan
- Maksutase Maksutase Maksutase on selvitys, joka sisältää tietyn maan asukkaiden tekemät maksutapahtumat ulkomaiden kanssa tietyn ajanjakson aikana. Siinä esitetään yhteenveto kaikista yritysten, yksityishenkilöiden ja hallituksen maksuista ja tuloista.
- Kuluttajan ylijäämäkaava Kuluttajan ylijäämäkaava Kuluttajan ylijäämä on taloudellinen mittaus, jolla lasketaan hyöty (ts. Ylijäämä) siitä, mitä kuluttajat ovat valmiita maksamaan tuotteesta tai palvelusta sen markkinahintaan verrattuna. Kuluttajan ylijäämäkaava perustuu rajahyötyjen talousteoriaan.
- Ostovoiman pariteetti Ostovoiman pariteetti Ostovoimapariteetin (PPP) käsitettä käytetään monenvälisten vertailujen tekemiseen eri maiden kansallisten tulojen ja elintason välillä. Ostovoima mitataan tietyn tavaroiden ja palvelujen korin hinnalla. Kahden maan välinen pariteetti tarkoittaa siis sitä, että yhden maan rahayksikkö ostaa
